Joulukuun kiireet ja hiljaisuus.

 Ihan vahingossa ja suunnittelematta blogi on hiljentynyt joulun odotukseen, harkitsin hetken jopa joulukalenteria blogiin, onneksi en luvannut. Pitkään jatkunut pimeys ja sateet on vaikuttaneet tänä vuonna hurjasti mielialaan eikä pimeyden sekoittama unirytmi juurikaan tuo helpotusta väsymykseen. Nukahdan lähes joka yö vasta siellä kolmen maissa ja kun herätys on seitsemän jälkeen, ei neljän tunnin unet kauheasti virkistä.

Ollaan mietitty kirkasvalolamppua, josko siitä saisi apua vireyteen.

Joulukuuhun kuuluu meillä myös jo melkein perinteiset itsenäisyyspäivän syntymäpäiväjuhlat, Sanni täytti kahdeksan, äidin pienestä ja hentoisesta kainaloisesta on kasvanut vahva ja reipas tyttö.

Prinsessakakku ja appelsiinisuklaajuustokakku molemmat maidottomia, jos joku kaipailee ohjetta, voin sen koittaa muistella.

Kaverisynttärit pidettiin heti samaan syssyyn seuraavana päivänä.

Tyttö olikin vakaasti sitä mieltä että työn alla ollut pulpettiprojekti täytyy saada valmiiksi juhliin mennessä ja siihen kyllä itsekin tähtäsin. Olin jo kerran päättänyt että pulpetista tulee harmaa, kunnes sain esiin ihanan kuluneen puupinnan pulpetin kannesta enkä sitä tahtonut peittää. Pulpetti olikin valmiiksi jo osin vihreä josta tykkäsin myös, mutta halusin kuitenkin hiukan vaaleamman vihreän tyttöjen huoneeseen. Kaikki pulpetin kauneusvirheet sain pakkeloitua aika nätisti piiloon ja rikkoutunut selkänojakin näyttää lähes virheettömältä.

 Kansien sisäpintoihin tein liitutaulumaalilla pienet liitutaulut, olen tosin unohtanut antaa tytöille liidut, hupsista, mutta kun on sama pää kesät talvet ei millään muista kaikkea.
Pulpetit onkin jo näköjään tehokkaasti täytetty kaikella mahdollisella ja saksillekin on löydetty sopivat kolot.

 Tyttöjen verhot ovat minun vanhat ja aivan ihanat, sopivat nyt huoneeseen enstistäkin paremmin, oikeastaan ainut joka huoneessa tällä hetkellä ei sovi mihinkään on tapetti, ehkä sillekin jotain voisi tehdä jossain vaiheessa.

Käsityömessuilta ostetut kuteet on myös muotoutuneet matoksi, malliksi valikoitui Asteri jota jouduin kyllä hiukan sitten muuttamaan loppumetreillä kun kude loppui kesken, harmi, mutta lopputulos on kyllä ihan nätti näinkin. Kude on jonkinverran kirjavaa, mutta ei häiritsevän paljoa kuitenkaan ja hinta oli enemmän kuin kohdillaan.

Ollaan koettu myös menetys kun toinen pupuista muutti pilven reunalle pupujen taivaaseen, ikinä emme saa tietää mikä pienelle pallerolle lopulta tuli, mutta nopeasti kanin vointi romahti kyllä. Hyvästi pikku-Elmeri ♥

 Koitan parantaa tapani ja tehdä taas päivityksiä hiukan tiiviimpään tahtiin. Seuraavaksi varmaan luvassa jotain jouluista.

Niina