Kaunein pöytä ja hellepäivän kesäkeidas

Viime kesäksi sain koottua meille koivun alle mukavan istuskelupaikan ja siitä tulikin meidän ihan käytetyin oleskelupaikka hellepäivinä, niitä nyt ei kauheasti viime kesänä ollut, mutta tässä suuren koivun varjossa on muuten sen verran aukea paikka että jos vähänkin tuulee niin tuulenvire osuu tähän hienosti. Viileämmällä säällä tosin on paikallaan etsiä suojaisampi oleskelupaikka.

Minulla oli haussa tähän vanhat korituolit, mutta kun en semmoisia löytänyt niin ostin kaupasta ihan uudet, voihan ne vaihtaa jos jotkut ihanat kulahtaneet sattuvat joskus eteeni, tuoleihin tein pehmusteet mummin vanhoista kirjailluista tyynyliinoista.

Pöydäksi etsin vanhaa ompelukonetta ja löysinkin semmoisen sopuhintaan mukavan matkan päästä, pöytäpinta on pienellä nikkaroinnilla rakennettu koneen omasta pöydästä, pinta vanhoista kirjansivuista, lisäksi tulostin vanhoja muotikuvia kirjoissa olleille tyhjille sivuille, pöydän pinta on lakattu, mutta tarkoitus tähän on hommata vielä lasi jossain vaiheessa päälle, ei ole oikein säänkestävä näin, mutta pelkkä pöytälevy on helppo nostaa sateensuojaan niin ei ole kiirehditty sen lasin kanssa.

Nurmikolle on tarkoitus pikkuhiljaa saada tasainen matto kukkivista kasveista joille riittää vaatimattomat elinolot, tällä hetkellä siihen on kylvetty Bellistä, Keto-orvokkia ja Valkoapilaa, Belliksen kylvöt menivät hiukan piloille viime keväänä ja ne muutamat alut joita kasvaa onkin kukkapenkistä siirrettyjä, orvokkeja näyttää nousevan jonkin verran ja apilan lehtiä näkyy myös tulevan. Toiveena ei ole mikään huippuunsa viimeistelty juttu vaan semmoinen mukavan kotoinen, näen nurmelle kasvavan myös muutaman sormustinkukan lehtiruusukkeenkin ja ovat erittäin tervetulleita jos siinä meinaavat kukkaan asti nousta. Voikukkia sitä vastoin koitan tästä nyppiä pois aika ajoin etteivät koko nurmea valtaa.

Sain ajatuksen tämmöisestä raparperikakusta ja olihan se ajatus pakko testata, tuli niin herkkua että laitan ohjeen teillekin.

Niina

Toukokuu

 Toukokuun haastekuva, meidän suuri pihakoivu ei ole ihan parhaassa voinnissaan enää ja vielä lähes lehdetön vaikka muut pihan koivut vihertävät jo reippaasti, emme kuitenkaan sitä raaskisi ainakaan vielä alkaa kaatamaankaan.

 Viikkoon on mahtunut pullakahveja ystävien kanssa.
Vaaleanpunainen lemmikki on viime kesän kylvöjä, ihmettelin miksi kaikki kylvämäni lemmikit ovat tuon värisiä kunnes löysin tavallisen sinisen lemmikin siemenpussin avaamattomana, ilmeisesti olen siis ostanut tämän värisiäkin.

Olen pitkästä aikaa antanut mahdollisuuden jo vuosia sitten ostamilleni kengille joiden ulkonäkö on tosi kiva, mutta jalathan näissä ei ole viihtyneet, tänä keväänä en ole kuitenkaan näissä saanut jalkojani kipeiksi, kumma juttu, mutta en valita.

Nyt äkkiä ulos nauttimaan auringosta

Niina

Lässähtäneen leivokset.

Eilen aamulla oli suloinen auringonpaiste ja ehdin jo hiukan innostua, mutta ulos päästyäni totesin että siellä on kylmä, siitäkin huolimatta elättelin toiveita että iltaäivällä olisi sen verran lämmennyt että tarkenisi ulkona juoda iltapäiväkahvit ja tein mansikkaleivokset.

Enpä vaan saanut kääretorttupohjaa onnistumaan, ensimmäinen versio oli kaakojauheella maustettu, sehän lässähti aivan littanaksi, no kaakaojauheen loputtua tein toisen version tavallisena, mutta niin vaan lässähti sekin, en käsitä mitä tapahtui. Tein kuitenkin täytteen väliin ja päätin että kyllä ne syödyksi tulee littanoinakin ja olihan se kelikin aika lässähtänyt, joimme kahvit kyllä ulkona, mutta sen jälkeen lämmittelimme hetken viltin alla, lämpöä odotellessa.

  Lauantaina pääsin viimein viemään äitienpäiväruusun ja kortin äidilleni.

Meillä on tänään ensimmäiset kevätjuhlat, kun pienimmän kerho loppuu tämän vuoden osalta ja neiti pääsee kesälaitumille.

Mukavaa viikkoa sinulle!

Niina

Kesätukka

Oli jo viime kesänä semmoinen haluan kesäksi vaalean tukan fiilis, tai no ei nyt sentään ihan vaaleata, mutta selvästi vaaleampi, se jäi viime kesänä vähän puolitiehen, mutta nyt kun keväällä tuli sama fiilis, niin päätin kokeilla.
Minulla on hiuksissa varsin vahva punainen pigmentti ja pelkäsin hiukan että lopputulos on lähempänä porkkanaa kuin vaaleata, pienen punaisen sävyn hyväksyn toki ihan mieluusti, kyllähän se minulle kuuluu.Lopputuloksesta tuli huomattavasti parempi kuin odotin, mutta silti hiukan mietin että josko jonkun värin vielä laittaisi joka tuota oranssin vivahdetta vielä vähentäisi, mutta enpä tiedä, tämä alkaa miellyttää silmää ihan näinkin.
Latvoista myös leikattiin ihan reippaasti pois, aika huonoon kuntoon oli päässyt hiukan huomaamatta.
















Hyasintit ovat auenneet kunnolla ja paljastuneet lähemmässä tarkastelussa kerrotuiksi, kauniita ovat. Aloin vaan miettiä että voiko ne jouluksi kotiin ostetutkin hyasintin sipulit istuttaa seuraavana syksynä maahan ja sieltä ne sitten nousisi keväällä, täytynee kokeilla.

Ne viime postauksen valkoiset tulppaanit ovat siis nyt näin punastuneet ja taustalla keisarinpikarililjat kurottelevat korkeuksiin.

Koira oppii pikkuhiljaa kaikesta riiviömäisyydestään huolimatta, pientä uhmaikää on kyllä selvästi havaittavissa, mutta herkkupalat saa ihmeitä aikaan, peppu läjäytetäänkin maahan heti herkullisen hajun tultua nenuun ja tassukin nousee ennen kuin ehtii edes sanoa mitä koiran toivoo tekevän, tosin välillä sitten vähän sekoitan pakkaa tehdäänkin joitain muita juttuja.

Niina

Äitienpäivän tunnelmia vielä.

Meillä äitienpäivä ei juurikaan eronnut muista päivistä, mies oli töissä ja minä lasten kanssa kotona, onneksi ilma oli mitä parhain ja oikeastaan koko päivä oltiinkin ulkona.

Sain kuitenkin lauantai-iltana innostuksen tehdä kakun, naked cake jäi mieleeni jossain netissä seikkaillessani ja päätin kokeilla, sopii minulle maultaankin kun en niin kakun kuorrutteista välitä, kermavaahto nyt vielä menettelee hyvin ohuelti laitettuna, mutta parempi näin.
Päälle paksu kinuskikastike ja paljon hedelmiä.
Toteutus nyt hiukan vielä ontui ja ulkonäkö ei ollut ihan sitä mitä olisi voinut olla, maku oli kuitenkin oikein hyvä ja sehän on pääasia.

Viime viikolla saimme vihdoin rajattua pihamme etupuolen, siitä lahosi jo useampi vuosi sitten edellisten asukkaiden tekemä risuaita, ja ei olla oikein osattu päättää mimmoisen aidan haluamme, viime kesänä viimein saatiin päätettyä että seiväsaita on meille sopiva ja seipäätkin järjestyi näppärästi, nyt on aita valmis ja aivan täydellinen meille.

 Viime syksyn sipuleista ainakin valtaosa näyttää selvinneen talven yli, niin paljon kaikkea uutta sieltä mullasta nyt nousee.

Villitulppaaneista ensimmäisenä kukkivat vaaleat, muistelisin että muitakin värejä tähän pitäisi tulla, aika näyttää.

Hiukan kokeiluna tilatut Hyasintit aloittavat kunkintaansa, nekin selvisivät vaikka en uskaltanut kuin toivoa parasta.

Nämä valkoisena kukintansa aloittaneet tulppaanit ovat nyt alkaneet punastua, täytyykin napata vielä uusi kuva, mielenkiintoisia nämä väriä vaihtava kukat.

Niina

Virkattuja koreja

Virkkasin syksyllä vessaan pienen maton harmaasta matonkuteesta jota jäikin ihan reilusti vielä maton jälkeen. Vessaan päätyivät nämä koritkin joita tein lopusta kuteesta. Yhteen koriin pienenä ekstrana pitsinauhaa ja sulkakoriste.

 Saippuapullo on H&M:n valikoimista ja samaan sarjaan löytyy myös palasaippualle kippo. Hentsulla on ollut nyt muutenkin kivoja käsipyyhkeitä joista myös löytyy harmaansävyjä, niitä olen myös ostellut harmaanhimoissani.







En tiedä mistä tämä viehtymys harmaaseen tuli, mutta ensin se eksyi vaatekaappiini ja nyt myös kodintekstiileihin.

Nyt siirryn ulkotiloihin ja varmaan blogikin keskittyy nyt paljolti pihajuttuihin aina sinne syksyyn asti.

Aurinkoista viikonloppua.

Niina

Vappua ystävien kanssa.

Meillä ei vappua kovin kauheasti juhlita, mies on töissä koko vapun ja viikonlpunkin, mutta kutsuin ystäväni tyttöineen vappumunkille ja ystävien kanssa se vappu tietysti hyvä viettää onkin.

Tein vuosien tauon jälkeen rosetteja, en muistanutkaan että ne on näin hyviä, ehkäpä niistä nyt jää jokavuotinen perinne.

Pikkupojasta on hyvää vauhtia kehittymässä todellinen sohvanvaltaaja, meillähän on miehen kanssa hiukan erilainen käsitys siitä onko koiran paikka sohvalla vai ei, mutta ainakin toistaiseksi mies on katsonut vain lievän paheksuvasti sohvalla rötköttävää karvapalleroa.

Mukavaa vappua!

Niina