sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Joulun odotus alkaa.

Pikkujouluviikonloppu, ensimmäinen adventtisunnuntai. Joulun odotus, koitetaan ottaa rennosti. Ensi viikko menee syntymäpäiviä järjestäessä.


 Tein adventtikynttelikön tänä vuonna syksyllä kirpputorilta ostamiini vanhoihin lasipulloihin, pulloja oli isossa korissa kaikkiaan 17 ja kaikille en löydä käyttöä varmaan ikinä, mutta sisäinen Sulo Vilenini heräsi kun hinta oli niin huokea. Metalliset numerokyltit ostin jo viime vuonna valmiiksi Kodin ykkösestä.

keskiviikko 26. marraskuuta 2014

Luumu valtaa olohuoneen

 Minulla tuntuu nykyään tulevan näitä väri-ihastuksia sisustuksen suhteen, tällä kerralla luumu ja murrettu lila oli ne sävyt joita syksyllä aloin haaveillä olohuoneeseen. Mietin pitkään saanko sen sovitettua sohvan ja tapetin beigen sävyyn, mutta kyllä se nyt näyuttää kivasti asettuvan.

Meillähän siis tilanne on se että talo on liian pieni meille ja nukumme olohuoneessa, sänky kannettiin tuonne olohuoneen nurkkaan jo pari vuotta sitten, eihän se mikään toimiva ratkaisu ole, mutta parempaa ei ole tarjolla, joten sopeudutaan sitten asiaan.

Sohvalle neuloin yhden tyynynpäällisen kun isoveikka-lankaa oli näin kivassa värissä, tosin arvioin lankamenekin niin väärin että sain vain yhden tyynyn tehtyä eikä lisää lankaa meinannut löytyä, eilen löysin, joten toinenkin tyyny on vielä tulossa.

Heinäseivästikkaat muutti eteisestä tuohon takan viereen, kuten jo aiemmin mainitsinkin.

Mattoa mietin pitkään, Elloksen sivuilla pyörähtelin useampaan kertaan, meillä vanha matto oli lopulta samanlainen kuin uusi, mutta vaaleana, epäröin pitkään onko tuo luumunvärinen matto liikaa ja olin jo tilaamassa toisenlaisen maton ruskeana, onneksi päätin antaa tälle mahdollisuuden, väri on ihana ja niin hillitty että en usko siihen heti kyllästyväni.

Pähkinäpensaan oksille ripustelin isot joulupallerot jotka myös Ellokselta ja tähtivalot. Iso luumunvärinen maljakko on äitiltäni saatu, katselin sitä jo muutama viikko sitten ja ajattelin kysyä saako sitä lainaksi, mutta äitini olikin luopumassa siitä kokonaan ja minä nappasin sen meille.






 Täällä nurkassahan oli ennen ihan erinäköistä, siirsin sieltä vanhan tuolin ja muut jutut eteiseen ja toin tilalle vielä kesken olevan pöytäprojektin, vanha ompelukone jonka pöytäpinnan kanssa on vielä tekemistä, mutta pöytäliinan kanssa menee nytkin.

Tuo keinumopo ostettiin pojalle silloin joskus kun muutettiin tänne maalle, oli sitten jotain kivaa uudessa kodissa. Eihän sillä oikein kukaan enää meillä keinu, mutta se on niin hieno että pysyy kyllä meillä ikuisesti, ehkäpä joskus joku pieni poika sillä vielä mummulassa keinuu.

Upean värinen Kalla piti napata myös mukaan ruokaostoksilla ollessa.

Kynttelikköjä on jo laiteltu muutama esille, tältä nurkkauksessa näyttää hämärän aikaan, vaikka nyt on kyllä hämärää ollut aamusta iltaan.

 Olohuone on ollut ilman pöytää nyt jo useamman vuoden, enkä sitä halunnutkaan niin kauan kuin lapset leikkivät enemmän olohuoneessa kuin omissa huoneissaan, nyt tuli ajankohtaiseksi hankkia uusi pöytä, päädyttiin aika pieneen arkkupöytään, ostetaan sitten isompi kun saadaan makuuhuone takaisin ja sänky pois olohuoneesta.


Tavallaan ihan kiva että nyt on jotain muutakin tummaa puuta kuin keinutuoli. Keinutuolin alla on tuo viime jouluksi virkkaamani kuusenalusmatto, jota en tietenkään viitsi lähes koko vuodeksi varastoon viedä piiloon.

Verhokangasta en löytänyt ihan semmoista mitä etsin, mutta nyt ikkunaan ripustettuna tämä näyttääkin kivemmalta kuin vähän pelkäsin, kangas kyllä itsessään on tosi kiva ja laadukkaan oloinen, Eurokankaan outlet puolelta löydetty puoleen hintaan. 



 Herkkupöytään päivitetty lumiukkosopan karkkitarpeet ja tietysti ensimmäinen testimukillinenkin jo illalla nautittu samalla kun lahjaneulojaiset jatkuvat.




 Otin osan kuvista vasta illan hämärässä kun tykkään niin siitä että meillä pystyy vihdoin polttamaan kynttilöitä aika mukavasti ilman että lapset huitelevat kynttilät minne sattuu. Koiran häntä kyllä välillä tuolla kynttilöissä pyörähtää, mutta ainakaan vielä ei ole suurempia vahinkoja sattunut.
Niina

maanantai 24. marraskuuta 2014

Ystäviä ja syntymäpäiviä

Niistä koostui meidän loppuviikko.

Ystäviä sain kahvipöytään useampana päivänä viime viikon aikana.

Viikonloppuna käytiin lasten serkkutytön syntymäpäivillä.

Creamin pitsimekko oli mukava valinta juhlamekoksi.

Meillä on olohuone kokenut muodonmuutoksen ja palaan siihen huomenna, sain verhot ikkunaan tänään ja näissä kuvissa olimme vielä ilman verhoja.



















Tänään oli hernekeittopäivä ja jälkiruoaksi pannukakkua jäätelöllä.













Nyt on viimeistään aika alkaa valmistautumaan jouluun, vaikka onhan meillä vielä yhdet syntymäpäiväjuhlat ennen sitä, mutta lahjaverstas on nyt korkea aika käynnistää.
 Joten minä kaivan kutimet esille ja istahdan sohvalle, vaikka hävettää kuinka vähän olen ehtinyt vierailemaan toisten blogeissa, mutta joskus taas kun ehdin paremmin.

Kiva että uusia lukijoitakin on tullut, tervetuloa aj ihanaa viikkoa kaikille.




Niina






lauantai 22. marraskuuta 2014

Marraskuussa

10 kuvaa kesään haasteen marraskuun kuvaan saatiin jo hentoinen lumiharso, hyvä niin.



Niina

keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Pehmeyttä vessaan

Pahoittelen heti ikävän näköisiä kuvia vessan kelmeästä valosta, mutta tuntui silti järkevimmältä kuvata matto siellä missä sen paikka on.

Ostin käsityömessuilta tumman harmaata trikookudetta reilun kolme kiloa tarkoituksena tehdä vessaan matto ja muutama kori, yksi vyyhti kudetta odottaa vielä käyttöä, mutta valmiiksi tuli matto ja pikkukori pompuloille.

Ollaankin oltu jo ilman vessan mattoa muutama vuosi kun en ole halunnut ihan mitä tahansa sinne, mutta meillä on talvisin hirmuisen kylmä lattia vessassa ja nyt onkin kiva että edes vähän saatiin helpotusta siihenkin tälle talvelle.

Maton muokkasin meidän lattialle sopivaksi tämän ohjeen pohjalta.
 Koriin minulla ei mitään ohjetta ollutkaan, tein sen virkkaa ja pura tyylillä, aika monta yritystä se vaatikin että pohjasta tuli tasainen.


 Esittelen samalla viime viikkoisen askarteluni, me saatiin silloin joskus 16 vuotta sitten lahjaksi avainkaappi ensimmäiseen yhteiseen kotiin. Minusta on aina pieni riski ostaa sisustusjuttuja toisen kotiin ja tämäkin kaappi taisi olla enemmän antajan kuin saajan tyylinen, mutta seinässä se on silti ollut kaikki nämä vuodet. Nyt kuitenkin muokkasin siitä enemmän minun makuni mukaisen.














Tältä se siis näytti ennen, ehkä merenrantamökkiin tai muuten merihenkiselle kiva.

Niina

maanantai 17. marraskuuta 2014

Käsityömessujen tuomisia

Viikonloppukin meni ihan hurahduksessa ohi, lauantai vietettiin äitini luona ja illalla oli glögi-ilta miehen kanssa, tykästyttiin viime vuotiseen Loimu glögiin ja hyvää oli tämän vuotinenkin, maku vaihtuu vuosittain.
Sunnuntaina heräsin anivarhain, siis sunnuntain mittapuulla, ja vietin päivän käsityömessuilla ystävän kanssa. Kaikkea kivaa läytyi matkaan mukaan ja tuo yksi kirja oli ihan valtavan kiva löytö, tekisi mieli toteuttaa kirjasta kaikki neulemallit. Matonkuteista pääsi heti käsittelyyn harmaa ja jotain sain jo valmiiksikin, palataan siihen huomenna.

Lapsille toin kerrankin tuliaisia, tytöille Elvarin koruja ja pojalle pienoismallikirja.
Kaikenlaisia ihania herkkujakin messuilla maisteltiin ja hiukan jotain ostin kotiinkin,  osa ei olisi ehtinyt edes kuvattavaksi ja osa vain unohtui, kuten myös askartelutarpeet yhdestä muovikassista, mutta taas on hetkeksi puuhasteltavaa.

Mukavaa viikkoa sinulle!

Niina

perjantai 14. marraskuuta 2014

Mitä mahtuu ihan tavalliseen viikkoon?


 Jassoo, niin se on viikko taas kulunut jonnekin, kaikenlaista pientä kotona tullut puuhasteltua mutta mitään ei ole kuitenkaan oikein tapahtunut.

Aamukahvi ystävän kanssa vaihtui välipalan herkkukahveihin, moccakakku oli hyvää, mutta taas tämä reseptipeikko iski ja laitan teille ohjeen vasta kun saan sen kehiteltyä omanlaisekseni ja olen tyytyväinen lopputulokseen, myös muuten kuin maun osalta.

Olen koittanut myös parantaa tapani liian usein skippaamani aamiaisen suhteen ja kokeillut tuorepuuroa, mutta taidan kyllä olla enemmän tavallisen puuron ystävä, tämä kuva saattaa hyvin olla myös hyvästiksi tuorepuuroille. Silloin kun aamupalan alas saanti on väkisin nieleskelyä jo valmiiksi, täytyy syötävän olla jotain rakenteeltaan täydellistä että se menee sujuvasti alas.

Maku oli kyllä sinänsä tässäkin ihan ok, mutta joku siinä tökkii, olen vaikea.


 Meillä tytöt on soppien suhteen tosi nirsoja ja se on harmi, itse tykkään keitoista, tänään koitin tehdä jauhelihasopan hiukan uudella tavalla, mutta ei tästäkään tainnut suosikkiruoka tulla, mutta kyllä ne lautaset tyhjäksi syötiin kuitenkin. Lisäksi leivoin yrtticiabattaa, se sen sijaan maistui kyllä.
 Hiukan olen jo jotain joulun odotukseen sopivaa laittanut esille, koristeelliset kuusenpallot löytyivät kirpputorilta, odottelevat nyt joulua tuossa sivupöydällä. Valkoinen Amaryllis oli kanssa jo ostettava, kuten hennosti vaaleanpunertava joulutähtikin keittiön pöydälle, tai Princettia se oli nimeltään, mutta sama kasvi.

Tikkaat pääsivät nyt myös eteisestä olohuoneeseen ja niihin laitoin sydänvalot tunnelmaa tuomaan.


Kiireisenä minut pitää tämmöinen kiva pikku puhdetyö josta lisää sitten kun se on esittelykelpoinen, muistin sentään ottaa tämän ennen kuvan.

 Mukavaa perjantai iltaa.

Niina


maanantai 10. marraskuuta 2014

Pikkuneidin rusettitakki

Kaisalla ei ollut parempaa takkia tälle talvelle olemassa ja olin kerrankin sen verran ajoissa ompeluissani että takki valmistui jopa ennen talven tuloa, sitä jo satanutta lunta ei enää lasketa kun suli jo poiskin.

Takin kaava on jostain ottobre-lehdestä pienin muutoksin, vaihdoin kaikkien tamppien tilalle rusetit ja kiinnityksenä on napit.

Kangas on Ek:n palalaarista löydetty villakangas, pakalla ei mieleistä sävyä ollutkaan, vain tummempia harmaita, oikeastaan tämäkin oli tummempi mitä olin ajatellut, mutta nyt valmiina takkina tykkään sävystä enemmän kuin kankaana.

Nappeja ei varastoistani löytynyt, mutta virkkasin sitten villalangasta päälliset askartelunappeihin kun en jaksanut lykätä takin valmistumista siihen että pääsen kaupoille.

Ei minulla kyllä meinaa kärsivällisyys riittää näin isoihin ompelutöihin enää millään vaikka hyvä mieli tuleekin kun saa valmiiksi, mutta se kaikki kaavojen piirtely ja tukikankaiden silittely meinaa olla liikaa vaadittu.


  Niina

sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Isänpäiväksi keittiöön sisällekin harmautta.


Ulkona on harmaata, niin mitä teen minä? No innostun harmaasta myös sisätiloissa, keittiöön uudet verhot ja pöytäliina, molemmat Ellokselta tilattu, röyhelöinen pöytäliina oli niin viehättävä silittämättömänä että laitoin pöytään ihan noin, vaikka kuvissa ryppyisyys kyllä käy silmääni, luonnossa ei häirinnyt yhtään.









Meillä päästiin viettämään isänpäivää vasta iltapäivällä kun päivänsankari tuli töistä. Tehtiin lasten kanssa yhdessä ruokaa ja isän toiveesta lakritsikakku jonka ohje oli Pirkka-lehdessä. Ei päässyt suosikkikakkujen listalle vaikka ihan hyvää olikin.

Tytöt halusivat piilottaa isänpäivämuistamisensa ja isä etsi töistä tultuaan paketit.








Leppoisaa loppuiltaa.

Niina