.

maanantai 29. syyskuuta 2014

Pikkuinen arvonta

Lupasin palata Porvoon ostoksiini myöhemmin ja aloitetaan samalla arpoen. Nämä ostokset eivät itseasiassa ole kuin puoliksi Porvoosta, mutta samalla matkalla kuitenkin löydettyjä. Näin edullisesti kaksi Greengaten somaa kulhoa, toinen harmaa ja toinen vaalean vihreä, en osannut päättää kumman haluan enkä myöskään halunnut jättää toista yksin hyllyyn nököttämään joten ajattelin että te saatte päättää puolestani kumpi näistä jää meille.


Harmaa arvontavoitto sisältää myös Greengaten keittiöliinan, tulitikkuja sekä Fazerin tummaa suklaata.


 Vihreä paketti sisältää kulhon lisäksi keittiöpyyhkeen, tulitikkuja sekä suklaalevyn.

Osallistut arvontaan kommentoimalla kumman voiton itsellesi haluat ja mieltä saa muuttaa vielä arvonnan jälkeenkin.

Säännöt on vanhat tutut

1 arpa kommentista.

2 arpaa lukijoille, saa myös liittyä arvonta-aikana.

3 arpaa saat linkittämällä arvonnan ja käyttää voi kumpaa tahansa ylläolevista kuvista.

Tämä toimiikin samalla kivasti uuden blogialoituksen arvontana.

Eipä muuta kuin arpaonnea kaikille matkaan.

Niina

sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Aurinkoinen Porvoo ♥



 Täällä on palattu kotiin väsyneenä, mutta onnellisena.
Me saatiin kyllä mielettömän upea syyssää meidän minilomalle, oli lämmintä ja aurinkoista.
Porvoo oli kaunis kuten odotinkin, en olekaan aiemmin käynyt. Kuitenkin päällimmäisenä matkasta jäi ajatuksiin ihan muut asiat.
Kun arjen pyörityksessä 15 yhteisen vuoden jälkeen toisen naama liiankin usein enemmän ottaa päähän kuin saa hymyn huulille ja pakostakin toisinaan käy mielessä onko se tunne edes enää olemassa. Se kun saat hetkeksi takaisin sen upean miehen jonka kanssa voi nauraa vedet silmissä, jutella kaikesta maan ja taivaan välillä. Tai ennemminkin kun taas oivaltaa että siellä kaiken kiireen ja rutiinien keskellä se toinen on edelleen loppujen lopuksi ihan yhtä rakas ja ihana kuin silloin kauan sitten.


Molemminpuolinen toisen kunnioitus ja arvostus jota ei todellakaan muista silloin kun koirankarvat valtaa kotona lattipinnat ja tiskivuori kasvaa huimiin mittoihin ja tuntuu että kukaan ei tee yhtään mitään ja itse saa piikoa kaikki.
Meidän täytyy järjestää kahdenkeskistä aikaa enemmän, kyllä minä haluan muistutuksen näistä hyvistä asioista hiukan useammin. Ja viettää aikaa sen ihanan miehen kanssa jonka kanssa menin naimisiin.
Täytyisi vaan koittaa sen arjenkin keskellä muistaa nämä asiat, mutta kyllä voin täysin rehellisesti myöntää että se on parisuhteelle aika suuri koetus kun päivisin ei saa puhuttua edes yhtä lausetta etteikö jollain lapsista olisi jotain lisättävää tai kysyttävää asiasta ja illalla kun vihdoin lapset hiljenee niin sitä on itsekin jo aivan valmis kuuntelemaan ihan vain hiljaisuutta.
Sitten niihin arkisempiin matkakuulumisiin, itselläni tuli flunssan jälkimainingeissa jokin kummallinen äänenkadotus lauantai-iltana ja tänään saan aikaiseksi vain kähinää, eilen illalla se jaksoi vielä naurattaa, erityisesti miestä joka piti hauskaa kustannuksellani koko rahan edestä, toki hyvässä hengessä.
Tein muutamat kivat ostokset, mutta en mitään superlöytöjä kyllä tehnyt, niistä lisää myöhemmin.

Kiitos vielä edellisen postauksen kommentoijille matkatoivotuksista ♥

Niina

perjantai 26. syyskuuta 2014

Miniloman odotuksessa eletty perjantai.



 Varasin meille kahden hengen hotellihuoneen Porvoosta.


Lapset odottavat mamman tuloa.


Sopiva nahkarotsipäivä, vähän pitää pehmentää pitsillä.


 Meidän mini oli tänään aika harmaissa, Silverjunglen söpöt velourhousut ja Mangon panda-paita. Neuletakki on kirpputoriostos.


Syksyyn kuuluu uudet neulesuunnitelmat ja takkatuli.

Syyshortensian kukintojen kuivatusta ajattelin kanssa kokeilla, ehkä vetkutin katkaisun liian myöhään, mutta kun en meinannut millään raskita.

Ihanaa viikonloppua teille!

 Niina

Pompdelux, jos sen tiesit?

Tänään oli vuorossa Pompdelux-kutsut.
Aamupäivä meni siis keittiöpuuhissa, leivoin jotenkin turhankin makeita pullia ja muffinseita, ilmeisesti sokerisormi oli turhan innokas.

Keräilin syksyisen kimpun pöytään.




Yksi odd molly lemppareistani on sininen kietaisumekko, alle vielä vähän lisäröyhelöitä niin tykkään vielä enemmän, mutta toimii ilmankin.

Äiti nyt piirrän tälle pupulle silmät... äiti nyt tää prinsessa menee tänne linnaan..äiti nyt tää barbi menee uimaan.. äiti, mä väritän tän nallen siniseksi.. Tiedättehän sen kun tuommoinen vielä aika pieni lapsonen selittää tauotta ja näihin kaikkiinhan on vastattava jotain, vähintään semmoinen puolihuolimaton joo omien askareiden lomassa. Meidän pienin vei tämän ihan uudelle tasolle, jokaisen selittävän lauseen perään tulee jatkona jos sen tiesit. Tähän ei riitäkään enää vastaukseksi se joo tai hymähdys. Kokeilin alkuun vastata ihan vaan joo ja sain lisäkysymyksen että niin tiesitkö? Eli nyt sitten keskustelen Kaisan kanssa isosisaruksien koulupäivät uudella kaavalla, ehkäpä opin vielä vastaamaan puolihuolimattomasti joo, tiesinhän minä sen. Tosin tämän vastauksen kanssa täytyy olla varovaisempi, tänään vastasin johonkin piirtämiseen liittyvään kysymykseen että tiesin ja sain osakseni kummastelua kuinka olen voinut tietää kun en ole nähnyt koko piirrustusta, hmm...
Niina

keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Viimeiset omenat

Saatiin vielä pussillinen omenoita joista tein tietysti hilloa, meidän jääkaappi alkaa muuten olla aika täynnä hillopurkkeja.

Kokeilin myös kuivattaa omenarenkaita, mutta kuivatus oli niin pitkällinen homma että tämä taisi jäädä ihan ainutkertaiseksi kokeiluksi.



 Teki myös mieli omenapiirakkaa, asettelin omenansiivut oikein somasti, mutta aivan suotta koska ne peittyivät juustoseokseen.

Pohja.
150g voita
1,5dl sokeria
½dl vaniljakastiketta
1 kananmuna
2tl vaniljasokeria
1tl leivinjauhetta

Vatkaa voi ja sokeri, lisää vaniljakastike ja muna. Sekoita kuivat aineet keskenään ja sekoita taikinaan. Levitä taikina vuokaan.

Täyte

omenaa
kanelia
1 kananmuna
½dl sokeria
1 rasia vaniljatuorejuustoa

 Lohko omenat pohjan päälle ja ripottele päälle kanelia , itse käytin tähän 2 isoa omenaa, mutta sitä olisi voinut olla enemmänkin ja huom. omenoita ei kannata asetella ihan viimeisen päälle, koska ne ei näy kuitenkaan, kuten allekirjoittanut teki.
Sekoita muut täyteaineet keskenään ja kaada omenalohkojen päälle




Meidän seurakunta järjesti eilen naistenillan johon minua pyydettiin leipomaan tarjottavat, tähän suostuin ja tein voileipäkakun, omenajuustokakun, hedelmäpavlovan, kinderpiirakan sekä pyörittelin vielä äkkiä rieskarullia.
Itse naisteniltaan en nyt päässyt osallistumaan, mutta toivottavasti muut nauttivat pöydän antimista.




Niina

sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Tahdon

12 vuotta avioliittoa takana, sanoisin edelleen tahdon.

Saatiin silloin joskus hupaisa kirja lahjaksi, liekö se ollut avuksi vai mikä, mutta ehkä tällä hetkellä ne osuvimmat tekstit olisivat tämmöiset.




 Hmm... kyllä, olemme laistaneet huolloista pahasti, täytyisiköhän asia koittaa vielä korjata, olemme tehneet yhden kylpyläreissun kaksin sen jälkeen kun meistä tuli vanhemmat.
 No toista olemme kyllä noudattaneet hyvin pitkälti. Tietysti välillä pitää päästellä vähän höyryjä, mutta ei yleensä kuitenkaan ihan turhasta napistua tule.
 Käytettiin hääpäivä niinkin romanttisesti että käytiin tyhjentämässä kirpputoripöytä, kauppa oli käynyt kivasti ja kotiin tuomisia oli ihan reippaasti vähemmän kuin viemisiä.

Ostin myös vähän jo syksyisiä kasveja ja tein muutaman syysistutuksen Callunoista, Koristekaalista, Krysanteemista, lisäksi hain pihalta hiukan jäkälää ja pienen puolukkamättään.

Lisäksi istutin osan kukkasipuleista joita ostin nyt ensimmäistä kertaa ja jään innolla odottamaan kuinka komea kukinta meillä keväällä onkaan, toivottavasti tosiaan kukkivat hienosti.


Niina

lauantai 20. syyskuuta 2014

Vaatekutsujen aikaan

Tänään meillä oli Me&i kutsut, ystäväni on ollut myyjänä jo hetken aikaa ja kummasti on meillekin sen jälkeen alkanut kyseisen merkin vaatteita ilmestymään, liian helpoksi mennyt tuo ostaminen kun on myyjän kanssa puheissa joka ikinen päivä.

Halusin panostaa leipomisiin hiukan enemmän tällä kerralla, ihan vaan siksi kun herkkuhammastani kolotti.

Tarjolla oli Kinderpiirakkaa, Appelsiinikakkua, karhunvatukka-vaniljapullapitkoa sekä patonkia.


Appelsiinikakun alkuperäinen ohje on Pirkan sivuilta, mutta olen sitä hiukan muutellut. (yllätys) Tässä minun versioni.

 Mehevä appelsiinikakku

200g voita
2dl sokeria
3 munaa
½dl Cointreauta
3dl vehnäjauhoja
2 appelsiinin raastettu kuori
2tl leivinajuhetta
2tl vaniljasokeria

Kostutukseen
2 appelsiinin mehu
1dl sokeria

koristeeksi tummaa suklaata ja kuoriraastetta.

Vatkaa pehmeä rasva ja sokeri vaahdoksi. Lisää munat hyvin vatkaten. Lisää Cointreau. Sekoita kuivat aineet keskenään ja appelsiinien raastettu kuori, jätä koristeluun vähän. Lisää jauhoseos taikinaan. Paista voidellussa ja korppujauhotetussa vuoassa 175 asteessa noin 50min.
Kumoa kakku hieman jäähtyneenä ja pese vuoka, laita kakku takaisin vuokaa.

Sulata sokeri appelsiinimehuun ja kaada kuumana kakun päälle vuokaan. Anna kakun maustua yön yli jääkaapissa. Kumoa ja koristele suklaalla ja kuoriraasteella.

 Kinderpiirakan ohjeen olen joskus bongannut Ninian maailmassa blogista, mutta haluan sen nyt laittaa muistiin tänne itselleni.

Kinderpiirakka.

6dl sokeria
5dl vehnäjauhoja
2tl vaniljasokeria
4tl leivinjauhetta
6rkl kaakaojauhetta
3 dl kiehuvaa vettä
300g voita
4 kananmunaa

Sekoita kuivat aineet keskenään, lisää kiehuva vesi ja voisula. Lisää myös munat hyvin sekoittaen. Paista pohjaa 200 asteessa noin 30min.
Jäähdytä pohja hyvin.

Voikreemi

150g voita
5dl tomusokeria
4tl vaniljasokeria

Vatkaa hieman pehmennyt voi notkeaksi vatkaimella, lisää vaniljasokeri ja tomusokerin pienissä erissä samalla vatkaten.

Levitä  voikreemi pohjan päälle tasaisesti, laita jääkaappiin kunnes voikreemi kovettuu.

Suklaakuorrutus

150g tummaa suklaata
150g maitosuklaata

Sulata ja levitä voikreemin päälle 

Koristeeksi valkosuklaata




 Sain myös todella kauniin kukkakimpun yhdeltä kutsuvieraalta, ihanat daaliat, upea kukka.

Ja sitten niihin vaatteisiin. Lapsille en ostanut mitään, jos meillä olisi vauva niin olisin löytänyt, ankkabody ja sydänpeppuhousut oli tosi suloiset ja nallevaatteet, erityisesti nallukkapipo oli lutunen.

Ruskeapohjaista sydäntunikaa harkitsin kyllä Kaisalle, mutta en nyt kuitenkaan tilannut.

Oma lempparini oli jo ennakkoonkin waves tunika, epäröin vain ennakkoon raitoja ja vaaleansinistä väriä, mutta se näyttikin päälläni ihan kivalta.

Muutama muukin vaate sinne tilaukseen tuli rastiteltua

Olin itse teemapukeutunut Me&i:n aiempien kausien vaatteisiin, viime kevään vaaleanpunaiset Chinot, joita itse käytän pilleinä muhkeiden reisien ansiosta, chinot kun ei malliltaan ole minun juttuni, onneks menevät näin. Röyhelötoppi taitaakin olla jo 2013 kevään mallistosta. Päälle tietty heitin vielä lempparineuleeni.

perjantai 19. syyskuuta 2014

Museoeteinen

Mainitsinkin jo eilen että meidän aitaseipäistä riittää askarteluunkin muutama seiväs, heti eilen nappasin kolme joista tein jo monesta kodista löytyvät sisustustikkaat. Olin ajatellut että eteisessä näitä voisi käyttää huivien ripustimena, mutta liian epäsiistin näköistä niin, joten tikkaat on tällä hetkellä täysin vailla minkäänlaista oikeata käyttöä.

Ylätikkaalle pääsi istumaan Kaisan suloinen nalle ja lisäksi ripustin koristeeksi muutama vuosi sitten askartelemani risusydämen johon nyt sitaisin koristeeksi vielä vanhan avaimen.

Samalla esittelen yhden toisenkin uuden hankintani, tai siis ikivanhan, arkku löytyi meidän kylältä ja se on nahkurin vanha arkku, hiukan vino ja paljon elämää nähnyt, mutta aivan loistava kangaspiilo.

Arkun yläpuolelle ripustin mummini tekemän ryijyn, sopii tänne paremmin kuin olohuoneeseen jossa se oli hiukan tunkkainen.

Ompelupöytäni yläpuolella on myös pieni pala meidän historiaa kun siellä roikkuu pikkuisessa henkarissa miehen vauvanuttu ja kehyksissä omat ensikenkäni.

Myös Nellan tekemä kynttilänjalka odottaa hyllyn päällä käyttöä, kivan yksinkertainen idea, pitäisi etsiä siihen kynttilä jo koristeeksi edes.







 Otin samalla kuvan siitä toisesta vanhasta puulaatikostakin joka meiltä löytyy, tämä on keittiössä paperinkeräyslaatikkona, niin suloinen vanha omenalaatikko.
Päiväkahvilla testauksessa Hawaijin pähkinä, maustekahvit on kivaa vaihtelua aina välillä, vaikka minulle kyllä maistuu ihan tavallinen kahvi oikein hyvin.